Wanhojenpäivästä on kohta jo kaksi päivää, mutta en ole juuri muuta ajatellut eilen ja tänään. Olen katsellut kuvia, kirjoittanut päiväkirjaan ja jutellut mesessä ja puhelimessa ihmisten kanssa kaikenlaisesta asiaan liittyen. Lauantaina olin aamulla tosi angst, kun tajusin että samperi, nyt se kaikki on tosiaankin ohi. Äiti oli tietenkin ihan suuna ja päänä ja tahtoi näyttää kaikki kuvat ja videot ja muut materiaalit, mitkä se oli wanhojenpäivänä nappaillut, mutta ei huvittanut katsoa. Menin vaan angstaamaan koneelle ja yritin unohtaa koko asian. Oli vaan niin haikea ja surullinen fiilis, kun niin upea päivä vaan otti ja loppui, lopullisesti.

Iltapäivällä, kun olin jotenkin saanut otettua etäisyyttä asiaan, "uskalsin" jo katsella ottamiani kuvia kavereista ja eri tilanteista. Sain monet hymyt ja naurutkin, kaikki olivat niin söpöjä ja ihania silloin (ovat toki edelleen !). Itsestäni otettuja kuvia katselin hyvin kriittisellä silmällä, mutta ei siitä sen enempää. (paitsi että MULLA ON IHAN PYÖREÄ PÄÄ NGH)

Wanhojenpäivä jäi kokonaan historiaan nyt aamulla, kun viimein kävin suihkussa ja pesin kiharani pois. Piti kolmesti pestä shampoolla, jotta sain sen kaiken hiuslakan pois ! Huhhuh. Hyvä kuitenkin, että lakkaa oli niin paljon - kampaus tosiaan pysyi kasassa koko ajan.

Piti kirjoittaa nyt jotain tosi fiksua, mutta unohtuipa tuo. No, talviloma alkoi nyt. Yay ! Aion varmaan vaan datata kotona koko viikon tai jotain muuta yhtä epäsosiaalista. Tai ei - perjantaina on Hanskin synttärit. Sen takia kai täytyy poistua kotoa parikin kertaa, täytyy käydä valkkaamassa ja ostamassa tyttösen lahja. Tiedän jo, mitä aion hänelle ostaa...! Hihii. Toivottavasti tykkäilee hän siitä sitten.

Tekee mieli kirjoittaa jotain, runoja tai jotain. En vaan keksi, että mistä aiheesta tekisin.